Kiipeilyä Italiassa

Muistat lomasi Italiassa pitkään. Tästä artikkelista löydät tietoa vuorikiipeilymatkoista Italiassa.

10 kauneinta vuorikiipeilymatkaa Italiassa

1-    Oskar Schusterin kautta kiipeä Plattkofelille

Sisäänkäynnistä vaijerivaijeria pitkin menemme rampin yli. Sitten menemme kaivoa rajaavalle kalliolle. Sieltä se menee jyrkästi reunukselle ja jatkamme suoraan seinäportaan. Jatkamme taas hieman oikealle seuraavaan seinäaskeleen ja lopuksi mennään kylkiluita pitkin kivisirkuun. Kun ylitämme tämän ja kiipeämme kiinnikkeitä sileän seinäaskelman läpi, saavutamme lyhyet tikkaat.

Seinäportaiden yli olevan kapean raon jälkeen siirrymme nauhalle, joka näkyy vasemmalla kulman takana. Sitten kävelemme kaivon oikeaa reunaa pitkin kalliotornin alle, jota kiertämme vasemmalla päästäksemme huipulle. Laskeutuminen seuraa lounaiskylkeä Plattkofelhüttelle tai sitä edeltävälle vasemmalle Friedrich August Wegille. Tämä vie sinut takaisin Langkofelbahnin laaksoasemalle.

2-    Vertainspitze Suldenin pohjoispuoli

Jäämuurin juurella käännymme oikealle ja kiipeämme ylämäkeen jään reunaa pitkin pystysuoran jäämuurin ja kivien väliin. Hieman tasaisemmassa paikassa kiipeämme ylämäkeen vasemmalle jäätikölle ja seuraavalla reunalla on upea paikka seisoa. Sieltä mennään melko suoraan ylöspäin jatkuvalla kaltevuudella (n. 60°). Ylhäällä seinää on kallistettu hieman taaksepäin, mutta silti joutuu pysymään köydessä, koska jotkut halkeamat kulkevat suoraan jään läpi. Nyt seinä muuttuu tasaisemmaksi ja oikealla näkyy tasaisempi paikka kallioharjanteella, josta on parasta kiivetä ylös ja seurata harjua ylämäkeen. Seuraava harju johtaa esihuippuun, jossa ylität itäpuolen rinnettä Vertainspitzen huipulle ja saat erityisen kauniit näkymät jäätikön altaalle ja Hoher Angelukselle.

Vertainspitzeltä laskeudumme lounaispuolella kortteliharjanteen yli ja ylitämme altaan. Ainoat merkit ovat kaivot, mutta pienellä suunnalla polku löytyy helposti. Rosimjochin alapuolella laskeudumme Rosimfernerille ja pysymme jäätikön vasempaan reunaan joko jäällä tai sen vieressä olevilla kivillä. Jätettyämme jään taaksemme laskeudumme tason läpi Rosimtaliin ja pian olemme taas hyvin kehittyneillä vaellusreiteillä. Ajamme aina suoraan eteenpäin, kuten puiset kyltit osoittavat, kohti Suldenia. Rosimbodenin puisen metsäkurkkuveistoksen kohdalla polku haarautuu Suldeniin. Käännymme sitten vasemmalle ja vaeltelemme kauniin vuoristomäntymetsän läpi alas laaksoon. Heti hiihtoalueelle saavuttuamme seuraamme leveää metsätietä pohjoiseen. Pian tämän jälkeen jätämme rinteen vasemmalle ja seuraamme metsäpolkua hissin alla. Puron ylittävän sillan jälkeen saavumme jo nousureitistä tuntemamme pienelle hiihtohissille ja pian sen jälkeen parkkipaikalle.

3-    Laaja kivilounaspilari

Egger Höfen pysäköintialueelta Antholz Mittertalissa kävelemme vaellusreittiä Rieserfernerhütten suuntaan puurajalle. Ennen kuin polku laskee hieman alamäkeen 2040 metriin. Ylitämme suuren ojan, jätämme polun ja kiipeämme ruohoisen harjanteen yli suoraan pilaria kohti. Alussa kuljemme reunasta sisäänkäyntiin tasaisten laattojen yli ja pääsemme silti liikkumaan helposti ilman köysiä. Sisäänkäynti on 2500 metrin päässä. ja kävelyaika on n.2 tuntia.

Kun saavumme viimeiseen kenttään, laskeudumme seitsemän kertaa Heimatbühne-reitin laskeutumisrinteellä pilarin eteläseinällä. Vain lyhyt 20m., sitten 50-60m kukin. Orografisesti meidän on aina pysyttävä hieman oikealla. Viimeinen teline on hieman piilossa reunan alapuolella olevaan syvennykseen. Kaikki laskeutumistelineet on varustettu karabiineilla ja nostolaitteilla. Seinän juurelta palaamme samaa reittiä kuin lähestyminen.

4-    Krobath Metzger Korspite Nordkante

Riofreddosta ajamme joko polkupyörällä tai sähköpyörällä metsätietä pitkin Kaltwassertaliin. Laakson päässä metsätie nousee ylös ja ajetaan noin 1220 metrin korkeuteen. merenpinnasta. Metsätie halkeaa tästä. Poistumme vasemmasta haarasta ja saavutamme noin 1320 m. Merenpinnan yläpuolella, vaellusreitti nro.618. Täällä säilytetään pyörä (e-pyörä) ja seurataan polkua. Noin.1420 m. Tämä polku halkeaa myös merenpinnan tasolla ja käännymme vasemmalle polulle nro.630 kohti "Carnizza di Riofreddoa". Täältä vaeltelemme n.45 min. polkuton, länsi-lounas-suunnassa silmiinpistävää, keltaista pohjoisseinää pitkin tikkaiden huipulta sisäänkäyntiin n.1800m. merenpinnasta. Sisäänkäynti on oikeanpuoleisessa risteyksessä. Alkukesällä voi vielä kohdata vanhan lumen jäänteitä.

Kiipeämme silmiinpistävän Kugybandin yli länteen, ohitamme kivimiehet ja jonkin verran lankavakuutusta, aluksi pohjoispuolella. Pinnacolo del Vallonen alueella tulemme nyt vuorijonon eteläpuolelle ja seuraamme polkuja. Näin saavutamme itäisen Kaltwasserscharten via ferratan. Nyt se on n.50 metriä aukkoon ja takaisin alas Kaltwasserkariin. Yläosa on jälleen varmistettu köysillä, eikä se ole kovin helppo kävellä, koska sora ei ole kovin kiinteää. Jälkeenpäin katsottuna polku nro.627, mutta se paranee ja paranee ja saavutamme polun nro.618, joka vie meidät takaisin pyörälle.

5-    Suuri korvapää:

Nuoren pituuden ensimmäisessä osassa on muutama vakiokoukku ja myös ensimmäinen varsi on varustettu kahdella profiilikoukulla. Muualla on vain mobiilivarmuuskopiot. Kivellä meillä on kuitenkin monia hyviä vaihtoehtoja turvata itsesi kiiloilla ja ystävillä. Laskeutumisosa kulkee pystytettyä laskeutumisrinnettä pitkin tavallisilla koukuilla.

Lähtö on Antholz-järveltä ja seuraamme polkua nro.39 Noin.500m. Kun saavumme Riepbodeniin, käännymme oikealle Steinin muistolaatan eteen. Pian tämän jälkeen etsimme kaivoja. Seuraamme näitä ja jatkamme kiipeämistä jyrkästi ruohoiselle olkapäälle. Sieltä näemme selvästi korvan suuren kärjen. Sieltä etsimme parasta tapaa päästä ensin Tuplenscharten (sisäänkäynnin) suuntaan. Nousuaika kestää n.2-2,5 tuntia

Viimeisestä asennuspaikasta köysimme 3x60m. suorassa linjassa. Myös laskeutumistelineet asennetaan jokaiseen tapaukseen. Sieltä kiivetään helpolla kiipeilyllä n.100m. leveään ojaan. Sitten jatkamme nousureittiä takaisin Antholz-järven lähtöpisteeseen.

6-    Bella e Cattiva - Val Di Ledro

Kävelemme vanhaa tietä, joka aluksi kulkee lyhyen tunnelin läpi, puomeille, jossa ajaminen on kielletty. Jatkamme tietä vielä hetken, kunnes saavutamme kallioverkon, jonka takana on polku ylämäkeen. Kuljemme tätä polkua ylöspäin ja tulemme pilarin luo Caino e Abele -reitillä. Sieltä menemme suoraan ylös tasaiselle kalliolle Via Plaisirille. Saavuttuamme kiviloukkuverkkoon jatkamme kohti Gardajärveä pienen kulman takaa ja tulemme seinälle, jossa "Primavera" -reitti on vasemmalla. Jatkamme muurin päässä polkua, kunnes pienen rinteen jälkeen tulemme "Messalinan" ja "Via Bella e cattiva" -reittien kulmaan. Reitti on merkitty mustalla.

Laskeutuaksesi menemme vasemmalle yläreunassa olevaa polkua pitkin, sitten polkua alas Ponalestrasselle ja tätä takaisin parkkipaikalle.

7-    Via Settimo Cielo - Val Di Ledro

Kävelemme vanhaa tietä, joka aluksi kulkee lyhyen tunnelin läpi, puomeille, jossa ajaminen on kielletty. Jatkamme tietä vielä hetken, kunnes saavutamme kallioverkon, jonka takana on polku ylämäkeen. Kuljemme tätä polkua ylöspäin ja tulemme pilarin luo Caino e Abele -reitillä. Sieltä siirrymme oikealle kiven alle. Laskeudumme siksakkaariin ja saavutamme nurkkaan ulkonevan kallion alla. Pysymme edelleen alemmalla polulla ja vanhan kivimuurin jälkeen tulemme taas lähemmäs kalliota. Siellä mennään hieman ylämäkeen kallioille ja kiipeilyreitin alkuun iskulevyn kohdalla, jossa on taulu reitin nimellä.

Laskeutuaksesi menemme vasemmalle yläreunassa olevaa polkua pitkin, sitten polkua alas Ponalestrasselle ja tätä takaisin parkkipaikalle.

8-    Kluckner Sartori - Parete Dallas

Lähdepisteestämme Arco/San Martino kävelemme Parete Dallasin alapuolella olevaa katua pitkin. Soratehtaan vasemmalla puolella niittypolku johtaa meidät istutusten väliin, jossa menemme heti vanhan rautaportin läpi ja sitten kapeaa sorapolkua ylöspäin kiipeilypuutarhaan. Kiipeilypuutarhassa pysytään äärioikealla, missä Kluckner/Sartori on merkitty viimeiseksi kiipeilypuutarhan kiertueeksi.

Käännymme uloskäynnistä oikealle ja kävelemme polkua pitkin kallion reunaa pitkin. Sitten kävelemme taas oikealle vaellusreitille johtavaa polkua pitkin. Sitten laskeudumme vaellusreitille San Martinoon/Arcoon.

9-    Ferrata Corna Delle Capre – Iseojärvi

Aloitamme Splazza di Sopra Almin käännöksen parkkipaikalta ja seuraamme polkua kohti alppimajaa, mutta ohitamme sen yläpuolelta ja pääsemme suoraan sisäänkäynnille kallion pinnan alla.

Vinkki: Jos et aja autolla juuri ennen Splazza di Sopra Almia, autosi saattaa olla. Jos pysäköit alemmas, jossa tie on vielä asfaltoitu, sinun on varattava enemmän aikaa nousuun ja laskuun.

Jätä via ferrata -varusteesi Corna delle Capren niittyhuippuun! Via ferratan päästä jyrkän C-kiipeilyosuuden jälkeen mennään jyrkästi alas polkua metsän läpi. Alareunassa saavumme vaellusreitille, jota seuraamme sitten sisäänkäynnille. Sitten palataan parkkipaikalle aiemmin tunnettua nousureittiä pitkin.

10- Follia D'Estate - Croce Di Ceniga

Parkkipaikalta siirrymme roomalaiselle sillalle ja käännymme vasemmalle kohti Monte Coltia. Heti oliiviterassien jälkeen emme jatka oikealle, vaan suoraan metsäpolkua pitkin metsään. Lyhyen vaelluksen jälkeen haarautuu oikealle polku, jota seuraamme ylämäkeen kiipeilypuutarhaan. Kiipeilypuutarhasta kävelemme seinää pitkin ylämäkeen ja saavutamme Follia d' Estaten, joka on yksi ensimmäisistä kiipeilypuutarhassa toteutetuista monitoimiretkistä.

Reitin lopussa voimme laskeutua oikealle haalean punaisella merkityllä polulla ja päästä alempana olevalle vaellusreitille. Laskeudumme tätä tietä parkkipaikalle. Vaihtoehtoisesti voit nousta huipulle ja seurata hyvin merkittyä polkua takaisin Cenigaan ja käänny sitten oikealle roomalaisella sillalla parkkipaikalle.

Auttoiko artikkelimme sinua? Tai onko sinulla kysyttävää tai ehdotuksia aiheestamme? Voit vapaasti jättää kommenttisi alle. Otamme mielellämme vastaan ​​kysymyksesi, kritiikkisi ja kommentit ja vastaamme niihin mielellämme.